toukokuu | 2012 | maijainoc

Kellanin synttarilahja

Aika rientää enkä ole ehtinyt kirjoitella blogia pariin viikkoon. Pari viikkoa sitten juhlittiin Kellanin synttäreitä vihdoin. Olin jo pitkään suunnitellut niitä ja sain idean jo Suomessa asuttaessa. Musta on kiva antaa Kellanille lahjaksi kokemus jonkun tavaran tai vaatteen sijasta. Vuosisitten oltiin kuumailmapalloajelulla ja tänä vuonna yllätin Kellanin päivän Lamborghinin vuokraamisella.

Tankkaamassa

Vaikka näillä kulmilla näkee Lamborghineja ja Ferrareita aina tuon tuosta vuokraamamme keltainen Lamborghini sai silti paljon katseita ja kommentteja. Osa oli ihan perus ”hieno auto” kommentteja, mutta joitain asiattomiakin kommentteja saatiin. Parhaimpana niistä oli yhden kadun kulmassa kerjäävän 20-kymppisen skeittaajan huuto mulle ”gold digger”. Harmittaa, ettei mulla ollut mitään hyvää come backia siihen heti, mutta eiköhän mun nauru ollut ihan tarpeeksi. Huvittaa, että joku niin jokapäiväinen asia kun hieno autosaa ihmisessä erilaisia tunteita esiin.

Makin paasin ajamaan 🙂

Kellan joka tapauksessa tykkäsi tästä yllätyksestä niin paljon, että mietittiin jo että ensi vuoden synttäreinä voisi vuokrata jonkun toisen hienon auton.

Lambossa soi Fintelligens

maailman pienin tavaratila

Oltiin myös yhden tuttava pariskunnan kanssa Palm Springsilla käymässä. En ole koskaan ennen käynyt siellä. Se on vain vajaan parin tunnin ajomatkan päässä tästä meiltä –suosittu loma ja eläkeläispaikka. Lyhyt reissu sinne oli ihan mahtava. En muista että olisin koskaan ennen ollut niin lämpimässä ilmassa. Täällä meillä on siis noin 25C lämmintä ja Palm Springsissä lämpötila oli koko ajan 40C lähellä. Yhdessä vaiheessa auton mittari naytti 111Farenheit eli sii 44C. Thank god for the AC! Ainiin, Palm Springsin vuorilla oli vielä

lunta!

Päätin muuten yhtenä päivänä tehdä ns. ”Bucket List”. Kirjoittelen siihen kaikkea mitä haluaisin vielä joskus tehdä. Laitan sen tänne ja kuulen mielelläni kaikkien muidenkin listoja jos jollakin on hyviä ideoita tai omia haaveita!

Lampo ei ollut viela sulattanut kaikkia lumia vuorilla

Kuuma!

nakymat hotellihuoneesta

Auton mittarilukemat 111Farenheittia!

Puolimaratooni ja greencard!

Maaliviivalla sai mitalin!

Juoksin eilen elämäni ensimmäisen puolimaratoonin. Tavoitteeni oli päästä maaliin ja juosta koko matka, ja molemmat onnistuivat. Olen tosi onnellinen, että juoksin tämän puolimaratoonin, mutta samalla luulen että se jää ehkä viimeiseksi kerraksi. Vaikka treenasin ihan juoksuohjelmani mukaan niin juoksupäivänä tuntui askel aika raskaalta viimeiset 5km. Lisäksi juoksun jälkeen mulla oli alaselkä ihan kivikovana ja kipeänä. Tänään kaikki kipu on vaihtunut kumminkin ihan normaaliksi lihaskivuksi. Mulle mukavampi matka olisi 10km lenkki.

Paras kannustusjoukko ikina! Joka paikkaan sattuu, mutta maalissa on silti helppo hymyilla!

Seuraavana kilpailuna haluaisin tehdä ns. Muta juoksun. Niitä on eri pituisia ja niihin osallistutaan yleensä ryhmänä. Mudassa juoksemisen lisäksi matkalla on eri esteitä mikä yli ja ali pitää päästä, ja ryhmän jäsenet auttavat toisiaan parhaansa mukaan. Myos sprint thriatlon kuulostaa houkuttelevalta kisalta. Siina pitäisi pyoräillä, uida ja juosta lyhyt matka kutakin. Ensin pitäisi kumminkin varmaan ostaa kunnon kilpapyörä. Tällä hetkellä mulla on ainoastaan vaihteeton rantapyörä, jolla on kyllä ihan kiva käydä kaupassa ja baarissa, mutta pidempää matkaa sillä ei kukaan jaksa mennä. Nämä nyt on vaan tällaisia suunnitelmia, saa nähdä toteutuuko. Vaikka pitkänmatkan juoksu ei olekaan ihan mun juttu niin musta oli tosi kivaa treenata kun oli joku tavoite. Se piti samalla motivaatiota yllä.

Viime viikon paras uutinen oli, että mun greencard hyväksyttiin. Suuri huokaus ja helpotus. Aikamoista stressiä meillä oli silloin alussa kun ensimmäinen maahanmuuttaja asianajaja sanoi, että mun pitäisi tulla takaisin Suomeen sitä hakemaan. Onneksi löydettiin kumminkin hyvä asianajaja, joka oli valmis tekemään töitä mun lupien saamiseksi. Loppujen lopuksi kaikki oli aika yksinkertaista ja nopeaa, mutta niiden lomakkeiden täyttämiseen ja kaikkien dokumenttien kokoamiseen sai apua asianajajalta. Haastattelukin oli suhteellisen mutkaton. Haastattelija kyseli meiltä lähinnä vain missä tavattiin, koska mentiin naimisiin ja onko mulla rikosrekisteriä tai terroristikytköksiä. Sitten se laittoi ”approved” leiman papereihin ja kertoi että kortin pitäisi tulla kahden viikon päästä postissa. Nyt saan sitten matkustella 2 vuotta ihan miten haluan, kunnes voin hakea 10 vuoden korttia. Kansalaisuutta voin hakea kolmen vuoden päästä.

Ainiin meidän talo on melkein kokonaan sisustettu! Seinät ja hyllyt kaipaavat vielä kuvia, mutta huonekaluja on melkein joka huoneessa. Vierashuoneeseen tarvitsee vielä parihuonekalua, mutta sänky on paikoillaan ja siellä on jo muutamat vieraatkin ehtineet yöpyä. Ensimmäiset suomalaiset vieraat ovat tulossa 24 päivän päästä. Niin kivaa!!